Monday, May 05, 2008

Anttilalta keskeneräinen ehdotus ruuan arvonlisäveron uudistamiseksi

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk) on tullut julkisuuteen hämmentävän keskeneräisellä ehdotuksella ruuan arvonlisäveron merkitsemisen muuttamiseksi. Hänen mallissaan vero lisättäisiin hintoihin vasta kassalla. Anttila perustelee uudistusta sillä, että näin voitaisiin valvoa tulevaa ruuan arvonlisäveron laskemisen vaikutusta hintoihin.

Pahimmillaan tämä ehdotus tarkoittaa sitä, että kuluttajan on yhä vaikeampaa laskea, paljonko hänen ostoksensa maksavat. Tällainen malli on Tanskan lisäksi käytössä Yhdysvalloissa: juuri koskaan ei osaa sanoa tarkkaan ennen kassaa, paljonko koriin kerätyt ostokset maksavat. En pitäisi tällaista muutosta järkevänä politiikkana.

Sinänsä Anttilan ehdotuksen idea ruuan arvonlisäveron alentamisen hyötyjen tarkkailusta on järkevää. Eikö tuotteiden hintalappuihin voitaisi kuitenkin vaatia hintaa sekä ilman veroa että sen kanssa? Näin ministeriöiden virkamiehistö voisi tarkkailla toimiensa tehokkuutta ilman, että kuluttajien pitää kauppaan mennessään sujauttaa taskulaskin ostoskoriin.


Ylen uutisointi aiheesta täällä.

5 comments:

Jukka Torikka said...

Hyvää kritiikkiä tosiaankin aivan kummallista järjestelmää kohtaan

Järkeä ehdotuksessa ei ole. Ehdotus onkin ilmeisesti syntynyt kepulaisten tarpeesta lisätä maataloustuottajien elintasoa heidän työn tuottavuutensa nousua nopeammin. Toisin sanoen kaikki mahdollisuudet monimutkaistaa järjestelmää niin, että se mahdollistaa vaivihkaisen rahan allokoimisen maanviljelijöille ja heitä lähellä oleville yrityksille on hyödynnettävä.

Jo nyt kuitista näkee, mikä on ollut maksettu arvonlisäverokanta, eli kuinka suuri osa tuotteen hinnasta meni kauppiaalle ja kuinka suuri osa valtiolle. Kuten blogin pitäjä toteaakin, ehdotus vain hankaloittaisi päivittäistä kaupassa asiointia.

Mutta mitä ehdotus kaksoishinnoittelusta veron kanssa ja ilman sitä hyödyttää? Jos ruoan arvonlisävero alennettaisi vaikkapa viiteen prosenttiin, verollinen hinta olisi totta kai viisi prosenttia suurempi, kuin veroton hinta! Miten tätä seuraamalla saataisiin selville, onko veronalennus mennyt kuluttajille vai tuottajille?

Sen sijaan veronalennuksen vaikutusta tuottajien ja kuluttajien tulonmuodostukseen voinee seurata ainakin kolmella tavalla:

1) Pitkäaikaisella tilastollisella seurannalla siitä, kuinka suuren osan tuloistaan kotitaloudet käyttävät ruokaan

2) Millainen on maataloustuottajien ja elintarvikeliikkeiden omistajien tulotaso verrattuna yhteiskunnan tulotasoon keskimäärin

3)Ketkä hanketta kannattavat. On hieman epäilyttävää, että arvonlisäveron alennusta ajaa puolue, jota kannattaa selkeä enemmistö maataloustuottajista. Sama puolue väittää, ettei veronalennus aiheudu tuottajien, vaan kuluttajien hyödyksi. Kas kas

Pekka said...

Ministeriöiden tehtäviin jossain määrin kuuluu juuri mainitsemasi tilastollinen seuranta tai ainakin sellaisten tilastojen analysointi tai edes sellaisen tilaaminen ulkopuoliselta toimittajalta. Sepä se tässä ihmetyttää, miksi Anttila haluaa, että kansalaiset tarkkailisivat intensiivisesti kuluttajahintojen muutosta. Eikö juuri näistä syistä meillä ole edustuksellinen demokratia ja luottamustehtävää täyttämässä olevien poliitikkojen vastuulla ovat ministeriöt, joiden tulisi tehdä tällaista työtä kansalaisten puolesta?

Kai Kuokkanen said...

mun mielestä koko ruoan veroalennus on turhaa. Tulee todella kalliiksi verrattuna minimaalisiin hyötyihin.

Ikävä kyllä Keskusta ja Sika-Liisa runnoo tän väkisin läpi, ei voi mitään.

Lisää pohdiskelua aiheesta mun blogissa.

Pekka said...

Todennäköisesti hallitus tulee kertomaan, että ruuan arvolisäveron alennus oli suunnattu vähätuloisille, vaikka se todellisuudessa ei heitä juuri auttaisikaan, kuten Kai osuvasti tuossa esittää. Lisäksi olet Kai luultavasti oikeassa siinä, että ennemmin tai myöhemmin ruuan hinta nousee kuitenkin (erit. huomioiden globaali ruuan hintason nopea kasvu), jonka jälkeen on vaikea sanoa vaikuttiko veron alentaminen lainkaan hintatasoon vai peittyikö se maataloustuottajien ja kauppojen katteisiin. Tällaisissa asioissa nimenomaan tarvittaisiin sekä ministeriöiden omaa että akateemista tutkimusta, jotta tiedettäisiin mihin alennukset todella vaikuttavat.

Kirsi said...

Pelkkää alvitonta hintaa en mielelläni näkisi hintalapuissa. Juuri USAsta palanneena voin todeta, että se ainakin minun osaltani johtaa käytännössä siihen, että en tiedä, mitä tosiasiassa tulen tuotteesta kassalla maksamaan.
Ja kahden hinnan painattamisen osalta tulisi mielestäni kiinnittää huomiota myös siitä seuraaviin käytännön toimenpiteisiin ja erityisesti saatavan hyödyn suhteeseen verrattuna aiheutuviin kustannuksiin. Hyödyt näen hyvin marginaalisiksi ja kustannukset taas todennäköisimmin muodostuisivat kaupan alalla melko suuriksi. Vähittäiskauppa tuskin on valmis pienentämään katettaan, joten nämäkin kustannukset siirtyisivät kuluttajan kukkaron rasitteeksi.