Seuraavassa muutama vinkki mielenkiintoisista ja kohtuullisen uusista blogeista. Filosofian ainejärjestö Mephiston jäsenillä vaikuttaa olevan paljon painavaa sanottavaa Asiaa sinänsä - sivuilla. Esimerkiksi Joonas Pennanen tarjoilee lukijoille uutta tulkintaa John Rawlsin poliittisesta liberalismista ja Anssi Vartiainen piirtää varsin tiukan analyysin pluralistisesta subjektista nietzscheläisestä näkökulmasta. Lisäksi ystäväni Antero on avannut vastaavanlaisen Selonteko -julkaisun, jossa hän miettii parhaillaan muun muassa sitä, miksi Jumalasta ei kannata puhua. Blogin nimi viittaa Kafkan klassikkoon Selonteko akatemialle. Kirjoittajan tuntien tiedossa on hurjaa menoa ainakin Freudin, Marcusen ja jo mainitun Kafkan tahdissa. Jos olette näiden herrojen kanssa eri mieltä, pistäkää kommenttia viuhumaan. Heitä ei ole syytä päästää liian helpolla – he suorastaan lipovat huuliaan ja teroittavat kulmahampaitaan seuraavaa vastaväittelijää odotellessa.
Filosofian tehtävä on etsiä totuutta, samalla se on retki ihmiseen itseensä. Ihmisen rajallisuus ja heikkous tulee esiin, kun miettii kuinka paljon todellisuudessa käytämme aikaa puhtaasti teknisten asioiden hoitoon. Nukkuminen, syöminen ja liikkuminen paikasta toiseen vievät suuren osan päivästä. Itsensä kehittämiselle ja ajattelulle jää varsin vähän aikaa, kun päälle lisätään resursseja vaativa hektinen työ. Tilanne on vielä vaikeampi kehitysmaissa, jossa ihmiset joutuvat jatkuvasti ponnistelemaan olemassaolonsa puolesta.
Ihmisen rajallisuudesta johtuva tyhmyys korostuu sodissa ja väkivaltaisuuksissa. Kuinka monta uhria ja menetystä vielä tarvitsemme ennen kuin opimme, että tappamisella ei saavuteta mitään? Tämän kaiken järjettömyyden keskellä tuntuu lohduttavalta, että joku rakentaa humaania ja loogisesti etenevää palapeliä maailmasta. Lyhyesti sanottuna filosofit tekevät pohdinnallaan työtä koko ihmiskunnalle. Teille on tehtävä: pakottakaa meidät ajattelemaan!
2 comments:
Filosofian tehtävänä on todellakin etsiä totuutta. Filosofian tai filosofin tehtävänä ei ole yrittää ratkaista kansalaisvaltion kilpailukykyongelmaa höpisemällä sekavia uudesta innovaatioiden Suomesta ja Tuusulanjärven perinteestä. Mutta mitä tulee näihin julkkisfilosofeihin, minusta tuntuu, että i ain't seen nothing yet.
Mielestäni valtion ja kuntien pitäisi työllistää kaikki filosofit julkiselle sektorille. Kunnanjohtajan rinnalle tarvitaan ehdottomasti kunnanfilosofi, jonka tehtävänä olisi ratkoa esimerkiksi paikallisia metafyysisia ongelmia. Pääasia kuitenkin on, ettei julkkisfilosofi-ilmiö pääsisi enää voimistumaan. Sillä ei nimittäin ole mitään tekemistä ihmisten ajatteluun herättelemisen kanssa.
John Pajunen pohti joskus vuosia sitten pilke silmäkulmassa mahdollisuutta perustaa ns. baarifilosofeja, joilla olisi siis filosofian opintoja alla. Nämä humalan ja pohdinnan ammattilaiset vastailisivat sitten lähibaarin kävijäkuntaa askarruttaviin kysymyksiin. Filosofien vaikean työllistymistilanteen takia jotkut heistä lienee tuossa tehtävässä, tosin tahtomattaan ja ilman palkkaa.
No, näitä baarifilosofeja tuskin nyt tarvitaan. Julkkisfilosofit ovat kyllä jännä ilmiö. He nimenomaan ovat sanan "julkkis" merkityksen "julkkiksia", eivätkä "julkisuuden henkilöitä", jos tällaisen avuttoman ja vapaamielisen jaottelun voi tehdä. Esa Saarinen ja Pekka Himanen ovat jossain määrin "julkkiksia" siinä missä Jürgen Habermass on "julkisuuden henkilö". Ts. Seiskassa voisi periaatteessa olla juttu Pekka Himasen hiuksista, mutta ei edesmenneen John Rawlsin ruokailutavoista.
Jos kunnanfilosofi olisi virkamies, niin kuin asian toki pitäisi olla, ei siinä olisi vaaraa, että Seiska tekisi siitä edes reunahuomautusta. Sillä virkamiehissä ikävä kyllä on yhtä paljon seksikkyyttä kuin kuukauden vanhan A-studion uusinnoissa.
Post a Comment