Lahti tarvitsee positiivisia asioita

Etelä-Suomen Sanomissa on kritisoitu Lahteen tulevaa EU:n huippukokousta ja Niemenkadulla olevaa Richard Leplastrierin taideteosta. Ensimmäistä on perusteltu sillä, että tarvittavat kokousjärjestelyt ovat jo Brysselissä, joten on turha tuoda kokousta minnekään muualle - ei ainakaan Lahteen tuhlaamaan päijäthämäläisiä veroeuroja. Jälkimmäisen argumentoinnissa on samanlainen analogia: taide on turhuutta ja rahojen viskaamista kaivoon. Kritisoijan mukaan joku saattaa jäädä veistoksesta johtuvan rahanpuutteen takia hoidotta ja kuolla.

EU:n huippukokous on niin iso tapahtuma, että Lahti ei olisi sitä saanut ilman Suomen valtion isoa kädenpuristusta. Kokouksesta saatava kansainvälinen julkisuus ja esimerkiksi majoitus- ja ravintolapalvelujen kulutus kuittaavat helposti kokouksesta koituvat menot, joiden rahoituksesta Lahti ei todellakaan vastaa yksin. Lahdella on nyt mahdollisuus leimautua osaavaksi kokouskaupungiksi, joka selviää vaativimmastakin tehtävästä.

Uskoisin, että suurin osa suomalaisista kannattaa ilmaista terveydenhoitoa ja sitä, että erityinen huomio on oltava niille potilaille, jotka ovat kuolemanvaarassa. Leplastrierin taideteos sen sijaan ei ole vastuussa kenenkään kuolemasta, vaan se on osoitus kaupungin halusta tuottaa virikkeitä asukkailleen. Veistos on mielestäni kaunis ja se sopii Sibeliustalon läheisyyteen mainiosti. Se tuotettiin osittain Koulutuskeskus Salpauksen oppilastyönä, joten hintakaan ei ollut paha. Lahtelaista osaamista parhaimmillaan!

Veistoksen ja huippukokouksen vastustamisen perusteluissa on sama ajatus: pannaan kunnan budjetti kokonaisuudessaan johonkin erittäin tärkeään asiaan, kuten terveydenhuoltoon. Tämä sinänsä hyväntahtoinen ajatus ei ikävä kyllä toimi. Kuvitellaan, että esimerkiksi Lahti kohdentaisi kaikki voimavaransa puhtaasti elintärkeisiin tehtäviin: sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutukseen, infrastruktuurin kunnossapitoon ja niin edelleen.

Kuka haluaisi enää asua kunnassa, jossa ei ole mitään muuta kuin perustärkeät asiat kunnossa? Ei kulttuurielämyksiä, julkisuutta, tapahtumia, taidetta, tunnustettua konserttitaloa tai rahaa vieviä hyppyrimäkiä. Tai kuka haluaisi investoida ja tuoda uusia työpaikkoja kaupunkiin, jota ei tunneta mistään ja jossa ei ole mitään? Ei kukaan.

Onneksi Lahti on yksi Suomen kehittyvimmistä alueista, jossa ymmärretään ja arvostetaan kaupungin oheistoimintojen, tapahtumien ja kulttuurin merkitystä ihmisille. Lahteen saadaan pian oikorata: ei siksi, että täältä pääsisi nopeasti pois, vaan siksi että tänne pääsisi nopeasti.

Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 5.7.2006