Perussuomalaiset ja kristilliset ovat tehneet teknisen vaaliliiton koskien kesän europarlamenttivaaleja. Puolueet eivät tosin löytäneet toisiaan ensimmäistä kertaa, vaan vastaavia järjestelyjä on nähty aikaisemmin muun muassa eduskunta- ja kuntavaaleissa ympäri Suomea. ”Politics make strange bedfellows” – sanotaan maailmalla.
Äänestäjien, erityisesti perussuomalaisten ja kristillisten kannattajien, näkökulmasta tilanne on vähintään omituinen. Suhteellisen vaalitavan mukaan vaaliliittoon kuuluvien puolueiden saama yhteisäänimäärä lasketaan yhteen pottiin, joka sitten jaettaan ehdokkain vertailuluvuiksi. Näin ollen jokainen kristillisille annettu ääni hyödyttää perussuomalaisia ja vastaavasti toisinpäin. Mitä asiasta mahtavat tuumia ”maahanmuuttokriittinen” halla-aholainen ja kirkon kehitysyhteistyötä kannattava päiviräsäsläinen?
Kristilliset ovat yleensä menestyneet vaalimatematiikassaan ja hyötyneet suuresti vaaliliitoistaan. Nyt epäilen, että tämä koalitio osuu puoluetta nilkkaan. Syitä on monia. Kristilliset arvot eivät välttämättä kohtaa perussuomalaisten kanssa, ainakaan kannattajakunta tuskin näkee asiaa niin.
Toiseksi perussuomalaiset ovat poliittisessa nosteessa, kristilliset eivät. Kolmanneksi tämä vaaliliitto syö luultavammin kristillisten kannatusta kuin perussuomalaisten, sillä kristillisten kannattajat ovat tietoisempia vaaliliiton olemassaolosta kuin perussuomalaisten. Kristillisten mahdollisuus, johon Räsänen ilmeisesti luottaa, piilee siinä, että perussuomalaisten kannattajat eivät vaivaudu joukoin vaaliuurnille. En olisi siitä aivan varma.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment