Friday, August 24, 2007

Puhe eläkkeensaajille

Mieluinen tehtäväni oli pitää puhe Eläkkeensaajien liiton juhlassa Jämsän Himoksella. Kiitos niille kaikille neljälle sadalle eläkkeensaajalle, jotka ottivat minut lämpimästi vastaan. Parasta antia olivat keskustelut, joissa erilaiset näkökulmat löysivät yhteiset sävelet: nuoruuden into kohtasi vuosien kokemuksen.


Ajankohtaisista asioista herkisi paljon juteltavaa. Sanottavaa riitti muun muassa siitä, että televisiossa on oltava scart-liitäntä, jotta pian vaadittava digiboksi voidaan liittää televisioon. Toinen vaihtoehto lähetyksien seuraamiseen jatkossa on luonnollisesti kokonaan digitaalinen televisio, josta minua valistettiin. Selvisi myös, että käytännössä jokaisella eläkkeensaajalla on nykyään matkapuhelin, jonka käyttöä paikalliset yhdistykset opettavat. Internetistä ja sähköpostista taas on tullut tärkeä tiedotusväylä eläkeläisille. Vaikuttaa siltä, että olemme onnistuneet integroimaan eläkeläiset tietoyhteiskuntamme valtavirtaan. Hyvä niin, sillä kukaan ei saa jäädä näiden mahdollisuuksien ulkopuolelle.

Eläkkeensaajien tulevaisuus ei kuitenkaan ole täysin ruusuinen. Kansaneläke on varsin pieni ja sen indeksikorotukset laahaavat perässä, eikä nykyinen hallitus lupaa tähän ongelmaan helpotusta. Vielä huolestuttavampaa on suomalaisen yhteiskunnan huoltosuhde, joka vanhenee kovaa vauhtia. Nämä kaikki edellä mainitut asiat, kuten esimerkiksi myös opiskelijoiden heikko taloudellinen asema, syrjäytyminen, perheväkivalta, yksinhuoltajien vaikeudet tai keski-ikäisten työuupumus ovat yhteisiä asioita, joiden korjaaminen vaikuttaa kaikkien hyvinvointiin. Näin ollen liian pitkälle viety eturyhmäajattelu kääntyy itseään vastaan. Vahvempien, olivat he nuoria tai vanhoja, tulisi auttaa aina heikompiaan. Seuraava puhe on kirjoitettu eläkkeensaajille, mutta sen sanoma on tarkoitettu kaikille. Politiikan ei pitäisi sulkeutua omiin lohkoihinsa, vaan nuorten pitäisi keskustella vanhojen kanssa, rikkaiden köyhille, maailmankatsomusten keskenään ja vihollisten toisilleen.

Arvon puheenjohtaja,
hyvät naiset ja herrat,
ja erityisesti te kunnioitetut eläkkeensaajat,
tuon teille tervehdykset sosialidemokraattiselta nuorisojärjestöltä.

Kun suomalaista yhteiskuntaa katsoo kaukaa, niin se näyttää olevan hyvässä kunnossa. Esimerkkinä korruptioasteemme, joka on maailman alhaisin tai opetustasomme peruskouluissa, joka on maailman huippua. Kiitos siitä teidän työllenne, jonka varassa nykyinen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu.

Ajan muuttuessa myös haasteet muuttuvat. Hyvinvointiyhteiskunta ei ole menestys ainoastaan sosiaalisesti, se on sitä myös taloudellisesti. Näin ollen se on lisännyt kulutusta, jolla on ikävä kyllä hyvinvoinnin nurja puoli: luonnon kuormitus. Maailma ei siten ole vielä valmis. Nostan tältä perustalta esiin kaksi suurta haastetta.

Ilmastonmuutos näkyy täällä Suomessa leutoina talvina, Euroopassa polttavan kuumina kesinä, Aasiassa valtavina tulvina, Afrikassa pahenevana kuivuutena ja Amerikassa pyörremyrskyinä. Ympäristönsuojelua ei pitäisi nähdä kansallisten intressien kautta: ympäristöllä ei ole rajoja. Ilmastonmuutos voidaan estää vain tekemällä maailmanlaajuista yhteistyötä. Ihmisen itsekkyys ei saa olla este luonnon pelastamiselle, vaan on syytä muistaa intiaanien vanha viisaus: ”Maa ei ole perintöä isiltämme, vaan lainassa lapsiltamme”.

Hyvinvointi, toimiva talous, kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään, vaan ne voidaan yhdistää. Tarvitsemme vain poliittista tahtoa – maailmanlaajuista poliittista tahtoa, joka syntyy meidän jokaisen valinnoista.

Toinen meidän aikaamme, erityisesti minun sukupolveani, kuvaava piirre on yksilökeskeisyys. Tämä liittyy siihen, että tässä ajassa asioiden arvo nähdään usein vain rahassa mitattuna. Lausutaan ääneen ”minä” silloin kuin pitäisi sanoa ”me”. Valintoja tehdään jatkuvasti sen mukaan, josta on eniten taloudellista hyötyä. Ihmisen olisi kuitenkin hyvä välillä rentoutua ja rauhoittua: löytää aikaa itselleen ja lähimmäisilleen. Toisinaan tuntuu myös siltä, että ihmisen hyvyys mitataan vain tehokkuudessa ja tuottavuudessa. Näin ei saisi olla.

Politiikassa pitää tavoitella tilannetta, jossa mahdollisimman moni voi olla onnellinen. Politiikassa pitää tavoitella tilannetta, jossa mahdollisimman moni voi rakastaa elämää!

Hyvät eläkkeensaajat,

Sosialidemokraattisen liikkeen tehtävä on toteuttaa tämä tavoite. Meidän tulee turvata ihmisarvoinen elämä tänään ja huomenna, niin teille eläkkeensaajille kuin meille, joiden työsarka on vielä edessä. Hyvinvoiva maapallo tarvitsee ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä. Hyvinvoivat ihmiset tarvitsevat politiikkaa, jolla on oikeudenmukainen sydän. Kiitos ja lämpimät onnittelut juhlapäivänänne!

Eläkkeensaajien liiton Keski-Suomen piiri juhli 35-vuotista taipalettaan 24.8.2007 Himos-areenalla.

10 comments:

JRepo said...

Tervehdys,

hieman tässä olen lukenut erilaisia blogeja ja yrittänyt tutustua ihmisiin, jotka ajattelevat erilailla kuin minä, mutta kuitenkin ajattelevat fiksusti.

Tänään erehdyin lukemaan blogiasi (olin kommentoinut toisaalle ja sinä olit siihen vastannut).

Loistavaa huomata, että ihmiset tekevät itsensä mielestä tärkeitä asioita (ei sillä ole merkitystä ovatko ne kaikkien mielestä tärkeitä vai eivät). Minulle se tärkeä juttu on ollut komiikan keinoin pakottaa yleisö ajattelemaan tiettyjä yhteiskunnan ongelmia ja sitä yhä jatkan, pyynnöistäkin huolimatta.

Olit myös tiedustellut milloin olen seuraavan kerran keikalla - minut pitäisi pystyä bongaamaan Lahdesta lavalta ainakin nyt sunnuntaina 2.9 Bar-Shotista, jossa on treeniklubi. Eli koomikot vetävät pääsääntöisesti uusia juttuja ja minä huonoja.

Pekka said...

Kiitos kommentista.

Tämän blogin idea on juuri kertoa asioista, jotka koen tärkeiksi ja kehittää sitä kautta ajatusten vaihtoa ja lopulta muutosta. Ikävä kyllä keskustelu tällä palstalla jää useasti varsin tyngäksi. Keskustelu kuitenkin jatkuu jossain muodossa: muissa teksteissä, kielessä ja ajattelussa.

Sillä mitä mieltä asioista ollaan on todellakin merkitystä, vaikka ihmisten toiminta jäisi vain äänestämistasolle. Esimerkiksi tämä ilmastonmuutos-asia on niin vakava, että siihen on pakko puuttua.

Komiikka on mitä loistavin muoto yhteiskunnallisen keskustelun tai yleensäkin ajattelun aikaansaamiseksi. Vaikeasta lajista on kuitenkin kysymys, kun pitäisi yhdistää vakava asia, merkityksellisyys ja hauskuus. Todettakoon vielä, että poliittista satiiria on aivan liian vähän Suomessa. Toivon menestystä urallasi!

Eero Tikka said...

Mainitsenpa ihan ohimennen, että digiboxin käyttäminen ei todellakaan vaadi scart-liitäntää, vaikka virallinen propaganda niin väittääkin. En osaa tarkemmin selittää miten se ilman scartia toimii, mutta esimerkiksi isäni (joka muuten ei ole lähelläkään eläkeikää) oli hetkessä saanut toimimaan. Luulisin kyllä myösikäihmisten, jotka ovat aikanaan tulleet toimeen paljon vaikeakäyttöisempien laitteiden kanssa kestävän myös totuutta digi-propagandan yhteydessä.

Se, mitä kirjoitat eturyhmäajattelusta on todellakin totta. Olen myös itse monesti korostanut eturyhmäajattelun haitallisuutta, tosin lähinnä sen julkista sektoria paisuttavan vaikutuksen johdosta, joten lähtökohtamme lienevät tässä erilaiset. Erityisesti näkisin kapean ryhmäetujen ajamisen vievän resursseja monelta ennaltaehkäisevältä toiminnalta. Vielä lopuksi: ensi vuoden budjetti jättää eläkeläiset niin julmasti huomioimatta, että tarjoaa "vain" 475 miljoona euroa tasokorotusten ja veroeron poiston myötä.

Pekka said...

Kiitos Eero korjauksesta. Digi-tiedotus tuntuu välillä ontuvan, kuten kysymyksessä, tarvitaanko kaapelitalouksiin boxia vai ei. Useissa lehtijutuissa on scartista puhuttu välttämättömyytenä. Sepä ei pidäkään paikkaansa. Tarkistin asian Liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta, www.digitelkkari.fi:

”Digisovittimet yhdistetään televisioihin pääsääntöisesti scart-johdolla. Yli 10 vuotta vanhoissa tv-vastaanottimissa ei välttämättä ole scart-liitintä eli noin sentin korkeaa ja viisi senttiä leveää pistorasiaa. Tällöin tarvitaan digisovitin, joka voidaan yhdistää televisioon antennijohdolla.”

Eläkettä tosiaan nostetaan, mutta korotuksen arvo mitätöidään käytännössä toisin keinoin, kuten terveyskeskus- ja päivähoitomaksujen korotuksilla sekä kiristämällä kotitalouksien energiaverotusta. Tästä asiasta kertoi myös eilinen Ajankohtainen kakkonen.

Eläkeläisten kannalta negatiivisia asioita ovat lisäksi mm:
-eläkeiän nosto 2-3 vuodella
-eläkeläisten ostovoiman lasku
-heikentyneet palvelut, esim. terveyskeskuksien pitkät jonot > hoivapalvelujen henkilökuntavaje

Kokoomuksen ajama perintö- ja lahjaveron poistaminen yritysomaisuudelta sen sijaan suosii yhteiskunnan rikkaimpia ja suurtilallisia.

Kylmä eturyhmäajattelu on tosiaan heikkoa. Ymmärrän kyllä, miksi intressiryhmillä on järjestöjä ja niille on olemassa oikeutettu tilaus. Voidaan tietenkin ajatella myös niin, että esim. opiskelijoiden heikko asema johtuu osittain huonosta eturyhmäpolitiikasta. Mutta johtuuko se oikeastaan siitä, että esim. SYL ei ole osannut selittää muille järjestöille, että opiskelijoiden hyvinvointi on myös muiden hyvinvointia? Toisaalta mitä heikoimmin jollakin ryhmällä menee, sitä vähemmän tällaiseen omien intressien lobbaamiseen on resursseja. Näin ollen kaikkien etujärjestöjen tulisi nähdä oma roolinsa suhteessa muihin. Esim. opiskelijoiden tulisi ajatella eläkeläisten asemaa ja eläkeläisten opiskelijoiden. Kuitenkin erityisesti yleispuolueiden tulisi nähdä hyvinvoinnin kokonaiskuva. Ymmärtääkö Kokoomus, että sen ei kannata ajaa vain rikkaiden ja pääomasijoittajien asiaa?

Petri Mustakallio said...

Nyt on Pekka pakko ihmetellä yhtä kohtaa kommentissasi: "eläkeiän nosto 2-3 vuodella on eläkeläisten kannalta negatiivinen asia". Eri tavoin olen eläkeasioiden kanssa ollut työkseni tekemisissä neljän vuoden ajan ja ainakaan sinä aikana en ole moisia reformeja ollut tekemässä tai näkemässä.

Viimeisimmässä työeläkeuudistuksessa päätettiin joustavaksi vanhuuseläkeiäksi 63-68 vuotta ja kyseinen uudistus on ollut voimassa vuodesta 2005. Muutoksia siihen ei ole tehty tai valmistelemassa.

Iso ongelma tosin on keskimääräisen eläkkeellejäämisiän alhaisuus, joka johtuu ennen kaikkea työkyvyttömyyseläkkeiden suuresta määrästä sekä "paremmalle väelle" järjestellyistä yksilöllisistä eläkesopimuksista joilla täydelle eläkkeelle voi päästä jo alle kuusikymppisenä.

Sekä eläkejärjestelmän kestävyyden että koko hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta on yksi avainkysymyksiä se, miten ihmisten eläkkeellejäämisikää saadaan nykyisestä myöhennettyä. Keinoja on monia: työeläkejärjestelmän kannustinkarttumat, työelämän kehittäminen, kuntoututtaminen jne. Mutta eläkeläistenkin toimeentulon kannalta toimet, joilla eläkkeelle jäämistä pyritään myöhentämään ovat ehdottoman kannatettavia.

ps. Oikeastaan pitäisi jossakin vaiheessa päästä eroon koko aktiiviväestö/eläkeläinen -erottelusta ja kannustaa ihmisiä työksentelemään mahdollisuuksien mukaan niin pitkään kuin halua ja voimia riittää.

Pekka said...

Kiitos Petri kommentista ja hyvistä huomioista.

Ranskalainen viiva oli huono tapa esittää tämä asia.

Tarkoitin tuolla eläkeiän nostolla siis sitä, että se on negatiivinen asia, jos esim. 63-vuotias tuntee itsensä työkyvyttömäksi, eikä jaksa enää tehdä töitä. Moni tietenkin jaksaa ja haluaa tehdä töitä - hyvä niin.

Eläkeiäthän eivät ole samoja joka alalla. Käsittääkseni ainakin niillä aloilla, joilla eläkeikä on selvästi muita alhaisempi tällaisia suunnitelmia iän nostamisesta on. Esimerkiksi palomiesten eläkeikä on jo tällä hetkellä liian korkea, joten en sen nostamista pysty kannattamaan. Pikemminkin pitäisi miettiä, pystytäänkö sitä laskemaan tai tarjoamaan heille muita koulutukseen liittyviä töitä tietyn iän tai kuntotason jälkeen.

Olisi tietysti mukavaa, jos nuoret työttömät voisivat ottaa vastaan niitä tehtäviä, josta vanhemmat väistyvät. Asia ei tietenkään ole vain näin yksinkertainen.

Ymmärrän esittämäsi argumentit hyvinvointivaltion kannalta. Tästä asiasta on tullut ongelmallinen ihmisen eliniän kasvettua.

Petri Mustakallio said...

Täyden eläkkeen saa nykyään 63 -vuotiaana mikä on kansanivälisesti pikemminkin suhteellisen alhainen ikä. On myös yleisen oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeää, että työkyvyttömyyden määritelmälle on yhteiset kriteerit eikä eläkettä myönnetä vain silloin jos joku sattuu toteamaan "ettei jaksa enää". Eläkkeiden myöntöjen ja hylkyjen oikeudenmukaisuudesta voi toki olla montaa mieltä.

On tosiaan aloja (esim. upseerit) joilla on yleistä eläkeikää alemmat eläkeiät. On kuitenkin hyvin harvinaista että ko.ammateista jäädään lopullisesti "vain eläkkeelle" (kertymäkin jäisi tällöin hyvin pieneksi)vaan yleensä työuraa jatketaan muilla aloilla.

Ns. ammatillisia eläkeikiä,joita on ollut erityisesti julkisella puolella, on pyritty vähentämään ja palomiehetkin siis kuuluvat nykyään tuohon 63-vuoden sääntöön. Heidän eläkeiästään on ollut aika paljonkin polemiikkia. Minun on aika vaikea uskoa että missään palokunnissa olisi hoidettu työjärjestelyjä niin, että 62-vuotiaita palomiehiä laitettaisiin syöksymään palaviin taloihin. Ylipäätään olisi minusta suotavaa että ihmisten ikä ja kunto otetaan huomioon järjestelemällä työhtehtäviä kullekin sopiviksi eikä passittamalla väkeä eläkkeelle ennen yleistä eläkeikää.

Pekka said...

Jälleen kerran hyviä pointteja sinulta. Näen asian samansuuntaisesti.

Koitan sanoa, että jossain vaiheessa uraa ihminen on tehnyt riittävästi töitä ja hänellä on silloin oikeus eläkkeeseen. Valittava ikä tai kuntotaso on poliittinen kysymys. En kuitenkaan halua tilannetta, jossa meidän eläkejärjestelmä kehittyy sellaiseeen suuntaan, jossa varttunut väestö ei pääse "koskaan" eläkkeelle. Tällaisen pelon vuoksihan eläkevakuttukset käyvät kaupaksi.

Eero Tikka said...

Pekka kirjoitti:
"Eläkettä tosiaan nostetaan, mutta korotuksen arvo mitätöidään käytännössä toisin keinoin, kuten terveyskeskus- ja päivähoitomaksujen korotuksilla sekä kiristämällä kotitalouksien energiaverotusta."

Muistuttaisin että hintojen nousu näkyy automaattisesti eläkkeiden indeksikorotuksina (joita nyt päätetyt tasokorotukset eivät ole). Lisäksi on pakko muistaa maksujen ennallaan pitämisen tarkoittavan faktisesti niiden alentamista. Muistaa tulee myös, että paljon terveyspalveluita käyttävillä ns omavastuuosuus tulee täyteen, jolloin ylimenevältä osalta ei kerätä maksuja, pahimmat pelottelut ovat siis vailla perusteita.

Mistä muuten revit eläkekeskusteluun päivähoitomaksut? Tosin kun pienimmät eläkkeet nousevat 20-40% on ongelmia keksittävä muualta. Pienimpien päivähoitomaksujen korotus (ns ruokamaksu) on kuitenkin melko heppoinen veto.

Pekka said...

Kun puhutaan eläkkeestä, on huomioitava myös sen vaikutukset esim. päivähoitomaksuihin. Juuri tätä tarkoitan hyvivoinnin kokonaiskuvan ymmärtämisellä. Kysymys on siitä, haluammeko nähdä asiat reduktionismin vai holismin kautta: onko kokonaisuus enemmän kuin osiensa summa.

Nykyisen hallituksen sosiaalipoliittiset linjaukset (vrt. kokonaiskuva) vaikuttavat tukevan niitä joilla menee jo entuudestaan hyvin ja unohtavan ne joilla menee heikommin. Esimerkiksi tähän perintö- ja lahjaverokeskusteluun et halunnut ottaa lainkaan kantaa.

En kyllä ymmärrä näkemystäsi, jossa maksujen ennallaan pitäminen tarkoittaa faktisesti niiden alenemista, jos kuitenkin jonkin ryhmän (esim. opiskelijoiden tai eläkeläisten) ostovoima heikkenee samanaikaisesti. Tarkoitatko nyt jotain muuta kuin inflaatiota?