Politiikan tutkimuksessa on ollut suosittua esittää puolueiden eroja niin sanotuilla ristiriitaulottuvuusakseleilla, joista vasemmisto-oikeisto-jako on suosituin. Perinteisesti ajateltuna äärioikeistoa edustava Suomen Kansan Sinivalkoiset pitäisi sijoittaa eri laitaan kuin kaikki kolme kommunistista puoluetta. Tämä ei välttämättä ole kuitenkaan paras tapa havainnollistaa eroavaisuuksia. Parempi tapa on vääntää viivaksi piirretty akseli ikään kuin hevosenkengäksi, jonka päissä ääripuolueet kohtaavat vaatien yhtä älyttömiä politiikkoja. Jos suurempia puolueita haluaa asetella tälle hevosenkengälle, niin sen vasemmalla kaarella on SDP ja vastaavasti oikealla kaarella on Kokoomus. Tällä tavoin voidaan sirotella kaikki muut puolueet paikoilleen akselille, jota on hieman taivutettu – paitsi keskustapuolue.
Keskustapuoluetta ei kuvaa nimestä huolimatta parhaiten nimitys asioiden keskellä, vaan sosiaali-ekonomisella ristiriitaulottuvuusakselilla se on hieman oikealla. Suurin ero muihin suuriin puolueisiin verrattuna Keskustalla on kuitenkin sen suhtautumisessa kansainvälisyyteen ja Euroopan unioniin. SDP ja Kokoomus ovat näissä asioissa selvästi toisiaan lähempänä kuin kilpailijansa Keskusta. Näin ollen hevosenkenkää voi hyvin käyttää vieläkin kuvaamaan Suomen poliittista järjestelmää, mutta niin, että Keskusta on jätetty akselin ulkopuolelle etsimään lokaalia politiikkaa ja mikrotason maailmankuvaa.
Usein kuulee valitettavan, että suomalaiset puolueet ovat liian lähellä toisiaan, ja ettei siksi kannata äänestää. Mikäli puolueiden piirtäminen akselille ei vielä teroittanut riittävästi näkemyseroja, niin annetaan esimerkki Kokoomuksen ja SDP:n välisistä eroista. Tämän vuoden merkittäväksi vaaliteemaksi on noussut kysymys siitä, riittääkö valtion kassasta jakovaraa eli toisin sanottuna rahaa uudistuksiin. Katainen ja Niinistö ovat ilmoittaneet kuorossa, että tällaista varaa ei ole, koska valtion on säästettävä nyt, sillä tulevaisuuden menestyksestä ei ole takeita. SDP:n puheenjohtaja Heinäluoma sen sijaan on ottanut kannan, että resursseja muutoksiin, kuten vanhustenhuollon parantamiseen, on olemassa. Valtion menojen lisääminen yleensä parantaa heikommassa asemassa olevien tilaa, mutta heikentää verotuksen progressiivisuudesta johtuen rikkaiden asemaa – näin asia siis on näennäisesti: todellisuudessa hyvinvointivaltion kehityksestä hyötyvät kaikki tuloluokat. Jos tällainen debatti ei ole riittävää osoittamaan puolueiden välisiä eroja, niin kysyn mikä on. Valitkaa millä puolella haluatte seistä: äänestäkää ja vaikuttakaa.
Voit äänestää vuoden 2007 eduskuntavaaleissa vaalipäivänä sunnuntaina 18.3.2007 klo 9-20 tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana, kotimaassa keskiviikosta tiistaihin 7.-13.3.2007 ja ulkomailla keskiviikosta lauantaihin 7.-10.3.2007.
6 comments:
Toki puolueet haluavat esittää, että niiden välillä on eroja. Ei kait niiden "huonojen" kanssa voi olla samalla puolella?
Mitä sitten vaalien jälkeen, silloihan niiden erojen pitäisi toteutua konkreettisesti. Onko kyvyssä (tai tahdossa) toteuttaa käytännön politiikkaa eroja eri puolueiden välillä? Uskallan väittää, että ei ole. Ne "erot" törmäävät moniin esteisiin ja harvat, tuskin mitkään niistä, toteutuvat alkuperäisessä muodossa.
Sitä mihin on ja mihin ei ole varaa, on mahdoton tietää tässä vaiheessa. Liian paljon on muissa kuin puolueiden omissa käsissä.
Hei Anssi,
Kiitos kommentistasi. Koska aihe on mielenkiintoinen, koitin perehtyä asiaan nyt hieman tavallista tarkemmin. Ymmärrän, mitä haet kritiikilläsi takaa, mutta olen silti asiasta eri mieltä.
Minulla on kirjoituksessani ensisijaisesti kaksi johtavaa teesiä. Ensinnäkin olen sitä mieltä, että vallassa olevat eduskuntapuolueet ovat vastuullisempia kuin suurin osa muista vaihtoehdoista. Näin ollen suosittelen niiden äänestämistä. Tästä olemme varmaan samaa mieltä. Toiseksi uskon, että myös suurimmilla puolueilla on eroja. Monesti niiden erojen näkeminen on vaikeaa ja se vaati perehtymistä asiaan, eivätkä kaikki jaot suinkaan kulje puolueblokkien mukaisesti.
Esimerkiksi Kansallisella Kokoomuksella on selvästi kaksi ”siipeä”: sosiaalireformistit ja markkinaliberaalit. Yleensä nähdään niin, että markkinaliberaaliin blokkiin kuuluvat Kokoomuksessa oikeistolaiset ja konservatiivit. Kun taas sosiaalireformisteihin kuuluvat vasemmistolaiset, ”Turun mafia” ja ns. arvoliberaalit. Toisaalta jotkut kokoomuslaiset puhuvat kannattavansa ekososiaalista markkinataloutta ja ovat siinä suhteessa ottaneet piirteitä Vihreistä. Oikeistoblokki sen sijaan mielellään käyttää taloudellista ideologiaansa kommentoidessaan joko termiä markkinaliberalismi tai kapitalismi. Samalla tavalla voisimme ruotia muita puolueita ja löytää sieltä vastaavia linjajakoja. Tällä haluan todistaa sen, että puolueilla on eroja – koska niitä on jo näin runsaasti puolueiden sisällä. Vaaleissa toki äänestetään sekä puoluetta että henkilöä, mutta myös näitä sisäisiä jakoja. Silti uskon, että äänestäjä voi vaikuttaa jo pelkällä puolueen valinnalla.
Vaikka emme voi täysin tietää, paljoko jakovaraa tulevaisuudessa on, niin voimme silti tehdä arvioita siitä. Eikö Kokoomuksen ja SDP:n välinen ero näy siinä, miten ne arvioivat jakovaran riittävän? Eikö se anna suuntaa siitä, millaista politiikkaa he tekisivät hallituksessa? En usko, että poliitikot toteuttaisivat vain Valtionvarainministeriön valmisteluja. Tässä tehdään aitoja valintoja. Mikäli puolueet eivät toteuta vaalilupauksiaan, kansalla on mahdollisuus vaihtaa päättäjät seuraavissa vaaleissa. Toisaalta emme voi koskaan tietää, millaista politiikkaa oppositioon jäänet puolueet olisivat hallituksessa tehneet.
Mitä mahdat tarkoittaa esteillä ja sillä, että niin paljon on muissa kuin puolueiden omissa käsissä? Mikäli tarkoitat tällä virkamiesvaltaa, niin sitä on jossain määrin ryhdytty purkamaan uudella instituutiolla – poliittisilla valtiosihteereillä. Vai tarkoitatko sitä, että markkinavoimilla, medialla ja Euroopan unionilla on eduskunnalta vietyä valtaa? Olen kanssasi siitä samaa mieltä, että politiikka näyttäytyy Suomessa jossain määrin vaihtoehdottomalta, mutta uskon, että mahdollisuus aitoon politikointiin on silti olemassa. Kansanedustajuus mahdollistaa lopulta pelitilan löytämisen myös muista kuin parlamentaarisista instituutioista niin kansallisella kuin globaalilla – tasolla.
Luulen, että jos joku suuremmista puolueista rupeaisi sooloilemaan ja lupailemaan ihan mitä sattuu, se varmasti näkyisi sen kannatusluvuissa. Toisaalta, koska suurimmista puolueista menee aina lähes takuuvarmasti joku läpi, hyvin todennäköisesti useampikin, niin lupaukset tulee silloin lunastettaviksi ja lupauksethan on pakko pitää.. Eihän esim. SDP:n, kokoomuksen tai keskustan kannata luvata tonnin perustuloa, koska jossakin vaiheessahan tulee maksun aika ja sitten menee kyllä sormi suuhun, kun tulee lasku lupauksista.. Pienillä puolueilla on siten varaa luvata mitä lystäävät, kun välttämättä yksikään ei heidän listoiltaan pääse läpi.. "Äänestä meitä, niin erotaan EU:sta ja tuplataan maanpuolustusmäärärahat ja kaikille perustuloa..." Daa, siis vaikka ehkä yksi-kaksi saattaakin jostain syystä tuonkin puolesta äänestää, niin onneksi äänioikeutetuilla on massana sen verran itsesuojeluvaistoa, ettei kaikkeen lähdetä..
http://www.yle.fi/vaalit/2007/puolueenpuheenvuoro.html En tiedä, oletko käynyt katsomassa noita, mutta itse, kun katsoin, niin en yhtään ihmettele, miksi toiset vain ovat vakuuttavampia kuin toiset..aina noista ei oikein tiennyt itkeäkö vai nauraa.. Köyhäin asialla -puolueen puheenjohtaja kyllä vähän säälitti, sehän ihan liikuttui omasta puheestaan, kuinka istuva eduskunta on korruptoitunut ja eikä edes antanut puoluetukea tälle puolueelle.. Vaikka ei ne monet muutkaan sen parempia olleet.. Mietin, että mistäköhän pystymetsästä nekin oli haettu..
Nyt taisi tulla vähän outo kommentti, toivottavasti ei haittaa ;)
Kaikki asialliset kommentit ovat hyviä ja tuo oli muutenkin järkevää puhetta.
Ehkä sitä libertaristien nelikenttää voisi vähän rukata uusiksi: pannaan akseleiksi oikeistolaisuus-vasemmistolaisuus ja vastuuntuntoisuus-populistiöyhötys. :)
Niin onhan se noinkin. Mut kuka sit sanoo, mitä on vastuuntunto ja mitä populismi? Toisaalta onhan Timo Soini kertonut itse olevansa populisti. Riippuu siitä, miten asiat määrittelee.
Post a Comment